Artikkelit

IKÄÄNTYMINEN JA PÄIHTEET -SEMINAARI 4.11.2009

Tarja Levo, projektisuunnittelija Sininauhaliitosta kävi Varsinais-Suomen Sininauhassa puhumassa aiheesta Ikääntyminen ja alkoholi 4.11.2009.

-        Aihe on monella tavalla ajankohtainen. Muutama yhteiskunnallinen tausta, hahmotus ja lähtökohta aiheeseen.

1.    HUOLTOSUHDE

Huoltosuhde (joka kuvaa sitä osaa väestöstä, jonka työlliset elättävät) muuttuu edelleen: vanhusväestön määrä kasvaa merkittävästi. Suomen huoltosuhde tulee olemaan 2020-2030 Euroopan heikoin. Ollut n. 1,3, eli jokainen työssäkäyvä elättää myös 1,3 muuta – kaupungeissa ollut 1, muuttotappioalueilla 2. Ensimmäistä kertaa eletään tilannetta, jossa työmarkkinoilta poistuu enemmän väkeä kun sinne tulee. (Tilanne jatkuu ainakin yli vuoden 2030.) Ihmisten pitäisi jaksaa entistä pidempään työmarkkinoilla – pysyä työkykyisinä siis. (Ja kun huoltosuhde nousee, käytännössä joko sosiaalietuuksia joudutaan karsimaan tai nostamaan työssäkäyvien verotusta.)

2.    ALKOHOLIN KULUTUS

Varttuneen, 50–69-vuotiaan, ikäpolven alkoholinkulutus on lisääntynyt 2000-luvulla merkittävästi. Tämä ikäpolvi vastaakin valtaosasta alkoholinkulutuksen noin viidenneksen kasvusta. Alkoholin käyttökerrat lisääntyivät varttuneilla kolmanneksella ja kaikkien juomalajien juominen lisääntyi huomattavasti. 50–69-vuotiaiden miesten vuosikulutus on nyt nuorempien ikäryhmien kulutuksen tasolla ja naisten ikäryhmittäinen ero on kaventunut huomattavasti.

Kyse ei ole vain märän sukupolven ikääntymisestä ja vähän alkoholia käyttäneen vanhemman sukupolven siirtymisestä 15–69-vuoden ikävälin ulkopuolelle. 2000-luvulla yli 50-vuotiaat ovat ikääntyessään muuttaneet kulutustaan aivan eri tavalla kuin mitä tapahtui samassa iässä vuosien 1992 ja 2000 välillä. Näistä varmaan kohta lisää.

3.    VANHUSPALVELUT

Entäpä vanhuspalvelujen, hoidon, laitospaikkojen tilanne ylipäänsä? Kuinka paljon keskustellaan siitä, että hoitajien aika ei nytkään riitä kunnolla vanhusten hoitamiseen. Entäpä hoitopaikkojen riittävyys, kustannusten nousu jne. Näistä olette varmaan lukeneet lehdestä ja tunnette tilanteen. Tämä keskustelu ei varmaankaan tule ihan vähään aikaan vähenemään. Tähän liittyy myös kasvavat terveyserot, toisilla toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät, toisilla kasaantuvat terveysongelmat. Köyhien vanhusten määrän kasvu – miten reagoidaan?

4.    YHTEENVETO

Miten sitten kun nämä kolme asiaa yhdistetään? Heikkenevä huoltosuhde – pidempään pitäisi jaksaa töissä, ja pysyä mahdollisimman terveenä eläkkeellä – vanhuspalvelujen alimitoituksesta ja -resurssoinnista puhutaan jatkuvasti, ja vaikeampi tilanne on vasta edessä, ja sitten lisääntyvä alkoholin käyttö näissä ikäryhmissä. Työikäisten työkyvyttömyyden suurimpina syinä ovat masennus – mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät tekijät. (Työikäisten suurin kuolleisuussyy ovat alkoholisyyt, sekä miehet että nyt myös naiset.) Jos tähän voimme vaikuttaa, vaikuttaa ikääntyneiden alkoholin käyttöön, voimme vaikuttaa kansakunnan kannalta isoon asiaan. (Nämä ovat tietysti vain yhteiskunnallisia ’taloudellisia’ kysymyksiä – mutta näiden vaikutukset tulevat konkreettisesti näkymään myös yksilötasolla, ikääntyvien ja työntekijöiden arjessa.)

Eli olemme suurten rakenteellisten kysymysten äärellä. Mutta miltä tilanne päihdetilanne sitten konkreettisesti näyttää? Onko ikääntyneiden alkoholinkäyttö sitten kasvava ongelma vai pohdinko omiani? Onko se ikääntyvien alkoholin käyttö vain ns. ’sivistynyttä’ viinin juontia? Vai onko edessä jokin isompikin rysäys?

Riku Salo